Järvenpää kehittyisi kaupungiksi, jonka jokaisella asukkaalla olisi oikeus virkistävään ulkoiluun ja liikkumiseen kaikkina vuodenaikoina riippumatta asumismuodosta. Järvenpäähän rakennettaisiin monitoimipuistoja, joiden suunnittelussa huomioitaisiin niin vauvan kuin vaarinkin tarpeet. Järvenpäässä olisi liikuntarajoitteisille tai muuten huonokuntoisilla suunniteltuja luonto- ja liikuntareittejä, jonne myös asumispalveluyksiköistä tehtäisiin retkiä. Talvella lumen auraus sujuisi niin joutuisasti pihat sulkevia auravalleja jättämättä, ettei kukaan Järvenpäässä joudu oman kotinsa vangiksi. Kaikille vanhuksille ja liikuntarajoitteisille taattaisiin oikeus ulkoiluun säännöllisesti keliin, vuodenaikaan ja asumismuotoon katsomatta.
Minun Järvenpäässäni kuntalaisilla olisi matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, jonne voi mennä harrastaman, juttelemaan ja viihtymään. Kohtaamispaikoissa, kaupunkilaisten olohuoneissa, yksinäinenkin löytäisi seuraa. Ikäihmiset tapaisivat siellä nuorempiaan, vapaaehtoinen kohtaisi apua tarvitsevan ja asumispalveluyksikössä asuva pääsisi sinne retkelle.
Eläkeläiset ja ikäihmiset ovat Järvenpäälle suunnaton voimavara. Minun Järvenpäässäni heidän mielipiteensä huomioidaan päätöksissä ja vanhusneuvosto saa entistä suuremman ja tärkeämmän roolin ikäihmisten asioista päätettäessä.
Minun Järvenpäässäni peruspalvelut olisivat tukevasti kunnan käsissä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintoja kehitetään asiakaslähtöisesti. Terveystalo nousisi sille kuuluvalle paikalle ja henkilökunta sekä potilaat pääsisivät arvoiseensa ympäristöön. Terveystalosta tulisi niin vetovoimainen työpaikka, että avoimiin lääkäri- ja hoitajapaikkoihin olisi tunkua, niin kuin on tilanne opiskelijoiden osalta Järvenpään lukiossa. Terveystalossa käytettäisiin viimeisintä teknologiaa hyväksi niin, että kuntalainen pääsisi lääkärin vastaanotolle ilman jonotuksia ja odotuksia.
Terveystalon ympäristöstä muodostuisi hyvinvointialue, jokaisen järvenpääläisen hyvinvoinnin keskus. Järvenpäässä päähuomio kaikilla palvelualueilla kiinnitettäisiin ennaltaehkäisyyn. Erityishuomio terveydenhoidossa kohdistuisi niihin kuntalaisiin, jotka eivät ole ennaltaehkäisevän terveydenhoidon piirissä, työttömät, eläkeläiset, kotiäidit. Lastenneuvolan lisäksi Järvenpäässä olisi aikuisten ja vanhusten neuvola. Toimintakyvyn laskeminen on merkityksellisin asia, joka pakottaa kuntalaisen pois omasta kodistaan. Siksi sen ylläpitäminen kaikissa olosuhteissa ja hoitomuodoissa on se tärkein asia ihmisen elämän loppuun asti asuipa hän laitoksessa tai kotona. Kun toimintakyky laskee ja sairaus iskee, ollaan jo myöhässä.
Minun Järvenpäässäni omaishoitajille ja omaishoidettaville tarjottaisiin monipuolista ja yksilöllistä tukea. Omaiset voisivat rauhallisin mielin jättää hoidettavansa vapaapäivinään kaupungin järjestämään hoitopaikkaan. Palvelumuotoja olisi monia; voitaisiin tarjota yöhoitoa yöaikaan levottomille omaishoidettaville, iltahoitoa, jotta omaishoitaja pääsisi esimerkiksi teatteriin, päivähoitoa, jotta omaishoitajalla olisi mahdollisuus toimittaa omia asioitaan.
Järvenpäässä kilpailutettaisiin vain ne palvelut, jotka eivät omana toimintana olisi taloudellisesti kannattavia tai muuten vaatisivat sellaista erityisosaamista, jonka ostaminen olisi asukkaan kannalta järkevintä. Kilpailutuksessa suosittaisiin niitä yrityksiä, jotka maksavat veronsa Suomeen. Laatu olisi hintaa tärkeämpi. Kilpailutuskriteerit osataan muodostetaan niin, että laadusta tulee tärkeämpää kuin hinnasta. Silloin vältyttäisiin tilanteelta, jossa monikansallinen iso yritys tiputtaa muut kilpailijat alueelta pois halvoilla hinnoilla ja saatuaan markkinavallan, alkaa yksipuolisesti nostaa hintoja.
Toiveissaan kannattaa olla varovainen, sillä ainakin osa niistä saattaa toteutua.
Kommentit