Vuotta 2017 voisi kuvata monella tapaa sadonkorjuun vuodeksi. Viime vuoden aikana pääsimme nauttimaan monista työmme hedelmistä JUST ja Vaahterakoti aloitti toimintansa vastaten palvelutarpeeseen, Perhelän asiassa edettiin, asuntoja valmistui ja väkeä muutti Järvenpäähän. Nyt olemme tilanteessa, jossa valtakunnallisestikin puhutaan Järvenpää -ilmiöstä ja miten se on saavutettu. Samalla mietimme, miten tilanne saadaan pidettyä yllä.

Järvenpään suhteellinen asukasluvun kasvu oli Manner-Suomen suurin vuonna 2017. Tähän on ollut syynä tietysti vilkas asuntorakentaminen ja erityisesti se, että olemme uskaltaneet investoida tuottaviin kohteisiin juurikin nyt, oikeaan aikaan.Tämä arvojemme mukainen rohkeus on turvannut kaupunkimme tarjoamat palvelut ja olemme myös pystyneet reagoimaan yllättäviinkin tilanteisiin. Esimerkiksi Kinnarin koulun purkaminen ja rakentaminen tuli meille täytenä yllätyksenä, mutta siitä huolimatta meiltä löytyi kykyä ja voimia vastata näihin ennalta odottamattomiin menoihin. Mahdollinen tuleva Sote-uudistus tuo tullessaan suuria vaikeuksia tehdä vastaavia investointeja vastaavalla aikataululla. Hyvä että asioita on saatu eteenpäin jo nyt sillä myöhemmin ei ehkä ole mahdollisuutta tehdä samalla lailla samassa aikataulussa.

Asuntotuotanto on painottunut erityisesti kerrostaloasuntoihin, kaupunkirakenteen tiivistyessä. Väestönkasvu on tuonut mukanaan myös kaupungin verotulojen kasvua ja koska korkotaso on pysynyt historiallisen matalalla tasolla, rahoituskulutkin alittuivat viime vuonna. Velka kasvoi, mutta toisaalta oikeassa paikassa oikeaan kohteeseen otettu velka tuottaviin investointeihin pitää olla kehittyvän ja kasvavan kaupungin taloudenhoidon työkalupakissa.

Kaupunkikehityksessä on ahkeroitu yritystonttien kaavoituksess ja Järvenpää on onnistunut myös houkuttelemaan yrityksiä alueelleen. Boogien alueelle rakentuu LIDL:n lisäksi monia muita yrityksiä, Svengin alueen kaavoitus on vauhdissa ja LujaBetonin tulo Järvenpäähän on myös meille mieluisa lahja.

Rohkea, mutta hallittu kasvulinja tulee olla tavoitteena jatkossakin.

Myös työllisyyden hoidossa olemme Järvenpäässä edistyneet. Keskimääräinen työttömyysaste on laskenut vuoden 2016 10,7 % tämän vuoden tammikuun 9%. Pitkäaikaistyöttömien määrä kuitenkin kasvoi vuoden 2017 aikana ollen keskimäärin 630 henkeä/kk. Työtä näiden henkilöiden työllistymisen tai eläkkeelle saamisen eteen on siis edelleen jatkettava.

Ilahduttavaa on nähdä nuorisotyöttömyyden vähentymisen on jatkuminen edelleen. Olemmekin satsanneet nuoriin niin syrjäytymisen ehkäisyn kuin kesätyöllistämisen muodossa, mutta vielä on paljon tehtävää, sillä meillä ei ole varaa menettää yhtäkään nuorta. Nuorisotyö, etsivä nuorisotyö, työllisyyskummitoiminta… kaikki keinot on käytettävä nuorten hyvinvoinnin edistämiseen, sillä satsaukset lapsiin ja nuoriin saadaan moninkertaisesti takaisin.

Huolen aiheita:

Meidän uusi hieno sosiaali- ja terveyskeskus aloitti toimintansa vuoden vaihteessa. Sen piti vastata järvenpääläisten palvelutarpeeseen paremmin kuin vanha. Järvenpään demarit ovat nyt huolissaan kaupunkilaisilta tulleeseen viestiin siitä, että edelleenkään hoitoon ei pääse, jonot ja odotusajat ovat pitkiä ja asiakaspalaute kriittistä, eivätkä lääkärit pysy kaupungin palveluksessa. Tilinpäätöksen mukaan ostopalvelulääkäreiden saatavuudessa on ollut vajetta. Mistä johtuu, että emme saa lääkäreitä uuteen hienoon sairaalaan? Ihmettelemme, mikä mättää ja kävimme jopa keskustelua siitä, että olisiko ulkopuolisen toteuttama selvitys tässä tilanteessa paikallaan vastaamaan kysymykseen, miten kuntalaisten hoitoon pääsy turvataan nyt ja tulevaisuudessa. Näinhän ei voi jatkua.

Keskustelua kävimme myös siitä, mikä on maahanmuuttajien kotoutumisen tilanne tällä hetkellä. Tilinpäätöksen mukaan kotouttamistyön tarve on viime vuoden aikana kasvanut entisestään vaikka toisaalta Verson toiminta on vakiintunut ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa tehdään aktiivisesti kotoutumisen edistämiseksi. Vuoden 2017 lopussa Järvenpäässä oli 111 kansainvälistä suojelua saavaa henkilöä kotouttamispalvelujen piirissä. Olisi mielenkiintoista saada jossain vaiheessa selvitystä, miten kotoutuminen on edistynyt varsinkin alaikäisinä Suomeen ja Järvenpäähän tulleiden henkilöiden osalta. Erityisesti kiinnostaisi opiskelun piirissä olevien ja työllistyneiden määrä.

Kuntaliiton tiedotteen mukaan kilpailukykysopimuksen hyödyt, veropohjan heikennykset ja valtionosuusleikkaukset määräytyvät
ja kohdistuvat kuntiin eri tekijöiden perusteella. Sopimuksen yhteisvaikutus yksittäisissä kunnissa voi siten poiketa merkittävästikin valtakunnallisista keskiarvoista. Ryhmämme haluaisi tietää, onko kilpailukykysopimuksen vaikutukset Järvenpään talouteen nyt tarkentuneet ja mitä vaikutuksia kikyllä nähdään olevan nyt ja tulevaisuudessa?

Kaiken kaikkiaan Järvenpään tilanteen näemme tällä hetkellä melko vakaana. Riskejä toki on esim. korjausvelka, mutta ne tiedostetaan ja niihin on suunnitelmat laadittu. Elämä Järvenpää- ilmiön aallon harjalla on mukavaa, otetaan siitä kaikki ilo irti ja katsotaan luottavaisesti tulevaisuuteen, mutta pitää mielessä se, että ilman jatkuvaa työtä pudotus voi olla jyrkkä. Aina on asioissa parannettavaa. Parannetaan ja kehitetään asioita, jotka parannusta kaipaavat, ylläpidetään hyviä toimintoja ja innovaatioissa katsotaan kauas tulevaisuuteen jalat kuitekin vahvasti nykyisyydessä

Järvenpään demarit ovat päätösesityksen kannalla.

Järvenpään demarit haluavat kiittää virkamiehiä, valtuutettuja ja kuntalaisia menneestä vuodesta sekä toivottaa kaikille hyvää kesää!