EU ja Yhdysvallat neuvottelevat paraikaa vapaakauppasopimuksesta (Transatlantic Trade and Investment Partnership, TTIP), joka sisältää monia ongelmallisia kohtia. Sijoittajasuoja on ehkä eniten puhuttanut osa tätä sopimusta. Sijoittajasuoja, tullessaan sellaisena kun se on julkisuudessa esitetty, antaa sijoittajalle oikeuden haastaa valtio oikeuteen, mikäli valtion säätämät lait vahingoittavat sijoituskohteena olevan yrityksen etua.

Sijoittajasuojasta on pidetty meteliä ja kannettu huolta, mutta se ei ole sopimuksen ainoa ongelmakohta. Onpa esitetty sellaisiakin arveluita, että komissio pyrkii käyttämään sijoittajasuojasta noussutta hälyä eräänlaisena troijan hevosena saadakseen sopimuksen helpommin läpi.

Sijoittajasuoja sisältää ns. jaettuun toimivaltaan kuuluvia osia, joissa asioissa päätösten hyväksyminen edellyttää EU:n lisäksi myös jäsenmaiden hyväksyntää. Jos siis sopimus sisältää jaettuun toimivaltaan kuuluvia osuuksia, se täytyy hyväksyä myös Suomen eduskunnassa. Jos sopimuksessa ei ole jaettuun toimivaltaan kuuluvia osia sen ratifiointiin vaadittaisiin vain Eurooppa- neuvoston ja parlamentin hyväksyntä.

EU:n komissio puolustelee TTIP- sopimusta sillä, että se synnyttäisi talouskasvua ja uusia työpaikkoja. Perustelut pohjautuvat tilaustutkimukseen, jonka taustaoletukset ovat varsin kyseenalaisia. Tutkimuksen pohjana on käytetty uusklassista taloustieteen oletusta, jonka mukaan työvoima ja pääoma asettuvat vapailla markkinoilla itsestään tasapainoon. Teorian mukaan työttömyys on rakenteellista ja johtuu työmarkkinoiden korkeasta irtisanomissuojasta, sosiaalietuuksista ja työttömyyskorvauksista ja näistä syistä työttömät eivät halua töihin. Onko tuttua liturgiaa?

TTIP- sopimusta siis markkinoidaan sillä tausta- ajatuksella, että se mahdollistaa meille työmarkkinoiden uudistamisen joustavammaksi Yhdysvaltojen ja Saksan malliin. Me voimme luoda kasvua ja työllisyyttä, jos sinä ja minä olemme valmiita joustamaan. Hintana olisi vain irtisanomissuojasta, sosiaalietuuksista ja työttömyyskorvauksista luopuminen. Oletko sinä valmis joustamaan näistä?

Oletko kuullut tai nähnyt kirjainyhdistelmän TiSA? Tiedätkö, mitä se tarkoittaa?

TiSA -sopimuksesta (Trade in Services Agreement) käydään kaikessa hiljaisuudessa neuvotteluja, jonka tarkoituksena on palvelukaupan vapauttaminen. Toteutuessaan sopimus vaikuttaisi valtioiden mahdollisuuteen säädellä tai rajoittaa palvelumarkkinoitaan. TiSA -sopimus toteutuessaan rajoittaisi julkisen vallan liikkumavaraa niissä tilanteissa, joissa säädöksiä halutaan muuttaa tai epäonnistuneita norminpurkutoimia perua. Neuvottelut on aloitettu ilman arviota sopimuksen taloudellisista vaikutuksista eikä niillä ole myöskään Euroopan parlamentin hyväksyntää. TiSA -sopimusneuvottelut koskevat myös julkisrahoitteisia palveluita ja lakisääteistä sosiaaliturvaa, jos nämä kilpailevat yksityisten palveluiden kanssa eikä niitä ole erikseen suljettu pois. Muiden maiden palveluntuottajia ei lainsäädännöllisesti asettaa heikompaan asemaan kotimaisiin palveluntuottajiin verrattuna.

Neuvottelut ovat olleet salaisia ja niistä emme ehkä tietäisi ilman Wikileaksin vuotoa. Samoin kuin TTIP -sopimuksesta myös TiSA -sopimuksesta hyötyvät suuret monikansalliset yritykset ja niiden osakkeenomistajat.

http://www.kepa.fi/uutiset/11164