§ 31 Järvenpään kaupungin konsernitilinpäätös ja toimintakertomus 2018

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat

Vuonna 2018 Järvenpään väkiluvun kasvu jatkui voimakkaana, kuten jo talousarviossa tavoitteeksi asetettiinkin. Maanmyyntitulot jäivät kuitenkin tavoitteesta ja kun siihen lisätään rakennusten alaskirjaukset, saatiin tilikauden alijäämäksi 12 miljoonaa euroa.

Väestönkasvu aiheuttaa ryhmässämme huolta monestakin näkökulmasta. Se on toisaalta edellytys kaupungin kehitykselle, mutta toisaalta uhkaako hallitsematon kasvu sekä veto- että pitovoimaa. Myönnämme sen tosiasian, että kaupungin tulee kasvaa, mutta edellytyksenä on, että kasvu tapahtuu unohtamatta jo täällä asuvia kaupunkilaisia. Suunnittelua ei saa tehdä vain tulevia asukkaita ajatellen.

Huolta esitettiin myös siitä, mitä tapahtuu jos emme saavutakkaan kasvutavoitetta? Alkaako kaupunki näivettyä vai onko meillä suunnitelma B sen varalle? Kun Järvenpään markkinoille tulee runsaasti uusia ja varsinkin pieniä asuntoja, onko käynyt niin, että ne ovat menneet sijoittajille, jotka sitten vuokraavat niitä kovalla rahalla. Pystyykö kaupunkimme enää tarjoamaan kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, joita myös tarvitaan vai alkaako kaupungin asukasrakenne vääristymään? Onko kasvua hallittu riittävän hyvin ja toisaalta saadaanko pelkällä väestönkasvulla kaupungin talous kuntoon? Näitä kaikkia asioita pohdimme ryhmässämme.

Toisaalta mietimme, että olisimmeko näinkään hyvässä tilanteessa, jos emme olisi olleet rohkeita kasvussamme, ottaneet velkaa tuottaviin investointeihin ja lisänneet vetovoimaamme ja sitä kautta saaneet uutta väestöä alueelleemme.

Väestönkasvusta puhutaan paljon, mutta yhtä tärkeää on kaupungin kehityksen ja taloudellan kannalta veto- ja pitovoimatekijät yritysten näkökulmasta. Järvenpää onkin haluttu yhteistyökumppani yrityksille ja useimmat kaavoitetut yritystontit on saatu myytyä. Ei itsestään eikä helpolla vaan on tarvittu tehokasta markkinointia, hyvän maineen ylläpitoa ja sujuvaa yhteistyötä tänne tulevien ja täällä olevien isojen ja pienten yritysten kanssa. Elinkeinopolitiikka on kaupungin yksi tärkeimmistä elinvoimatyökaluista, sillä kaupungin menestyminen on riippuvainen siellä olevien yritysten menestymisestä.

Järvenpään sote- palvelut siirtyivät tämän vuoden alusta Keski-Uudenmaan sote kuntayhtymälle. Tämä on todella suuri muutos sekä kaupungin taloudessa että toiminnoissa. Ryhmämme haluaa todeta, että näin suuressa muutoksessa ei pidä vetää kovin suuria johtopäätöksiä ensimmäisen vuoden tuloksesta. HUS kuntayhtymälläkin meni kahdeksan vuotta ennen kuin sen suuruuden ekonomia alkoi näkyä. Keusotessakin se tulee näkymään, mutta ei vielä muutamaan vuoteen. Näemme tärkeänä, että omistajaohjaukselle keusoten suuntaan luodaan toimiva prosessi pikaisesti ja valtuusto pidetään ajantasalla kuntayhtymän asioista säännöllisesti. Valtuuston kokouksia edeltävät infot Keusoten asioista ovatkin jo olleet hyödyllinen askel tähän suuntaan.

Jos ja kun joudumme tasapainottamaan talouttamme tulevina vuosina, ryhmämme toivoo, että pidettäisiin huolta siitä, ettei lähdetä aikaisemman taspainottamisohjelman polulle, jolloin etsittiin 5000 – 10 000 säästöjä, joilla ei loppupeleissä ollut mitään merkitystä vaan huomio kiinnittäisiin nyt aidosti talouteen pitkällä tähtäimellä vaikuttaviin asioihin.

Olemme tyytyväisiä suuntaan, jossa pitkän tähtäimen suunnitelmallisuus on nostettu keskiöön, esimerkkinä 10 vuoden investointiohjelma. On myös realistista irrottautua pikku hiljaa liian vahvasta riippuvuudesta maanmyyntituloista ja suuntautua vahvemmin muihin tulomuotoihin. Kuten kaupunginjohtaja Olli Naukkarinen katsauksessaan sanoo, meidän on pidettävä huolta oikeilla investoinneilla ja rohkealla, mutta hallitulla kasvulla siitä, että kaupungin veropohja kasvaa nopeammin kuin nettomenot.

Haluamme kiittää virkamiehiä, valtuutettuja ja kuntalaisia menneestä vuodesta ja samalla ilmoittaa, että Järvenpään sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on päätösesityksen kannalla.