Pirjo Komulainen

Blogi

Järvenpään kaupunginvaltuuston kokous 10.6.2013 – puheenvuoroni

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut sekä muut kuulijat

Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualueella on ollut vuonna 2012 tekemisen meininki, joka omalta osaltaan selittää poikkeamat talousarviosta. Henkilökunta on ponnistellut suurien asioiden parissa onnistuneesti. Siitä heille kiitokset.

Kotihoidon asiakasmäärä on kasvanut ja asiakkaat tarvitsevat entistä enemmän palveluja. Haasteeseen on vastattu ottamalla käyttöön Pegasos Mukana toiminnanohjausjärjestelmä, joka on lisännyt sekä hoitajien viettämää aikaa asiakkaan luona että toimintatuottoja melkein sadalla tuhannella eurolla.

Uusi tekniikka vaatii investointeja, mutta se maksaa itse itsensä aikaa myöten takaisin, joten sen käyttöönotto on suositeltavaa.

Sitovana tavoitteena oli, että 4% 75-vuotta täyttäneistä on omaishoidon tuen piirissä. Tavoite saavutettiin ja vähän ylitettiinkin. Silti omaishoidon tuen käyttö alittui 78 000 eurolla.

Vanhuspalvelulaki astuu voimaan 1.7.2013 eli muutaman viikon kuluttua. Se edellyttää, että kotiin annettavat palvelut ovat ensisijaisia. Lain mukaan kuntien on suunniteltava toimintaansa niin, että se turvaa mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen. Painopisteen tulee siis olla ennaltaehkäisyssä ja kotihoidossa. Väestön ikääntyessä kotihoidon asiakasmäärä tulee nousemaan. Tähän haasteeseen valmistautuminen on aloitettava jo nyt. Muuten olemme pulassa. Rakentaminen, yhdyskuntasuunnittelu ja terveyden edistäminen tukevat ennaltaehkäisyä ja luo edellytykset vanhuksille kotona asumiseen. Uusia asumismuotoja olisi mietittävä. Esimerkiksi yhteisölliseen asumiseen perustuvista senioritaloista on hyviä kokemuksia. Olisiko Järvenpäässä kysyntää tälle asumismuodolle?

Omaishoito tuottaa kaupungille pelkkää säästöä. Kelan tutkimuksen mukaan yksi muistisairas yli 75-vuotias omaishoidettava säästää kaupungille noin 20 000 euroa vuodessa. En löytänyt tasekirjasta yli 75-vuotiaiden omaishoidettavien lukumäärää, mutta laskeskelin, että heitä on Järvenpäässä noin 85. Pelkästään ikäihmisten omaishoitajat ovat siis arvokkaalla työllään säästäneet Järvenpäässä vuoden 2012 aikana 1 700 000 euroa. Omaishoito on kaupungille erittäin edullinen hoitomuoto.

Rahallinen korvaus arvokkaasta työstä on tärkeää, mutta se ei yksin riitä. Omaishoitajien jaksamisen tukemiseen on panostettava. Tarvitaan monipuolisia ratkaisuja.

Omaishoitajien palveluja on Järvenpäässä kiitettävästi kehitetty. On tarjottu virkistyspäiviä ja säännöllistä ryhmätoimintaa, järjestetty hyvinvointitapaamisia omaishoitajille sekä irrotettu lähihoitaja kotihoidosta omaishoidon vapaapäivien lomitukseen. Omaishoitajien tukipalveluita on kuitenkin edelleen monipuolistettava. Omaishoitajille on tarjottava mahdollisuus asioiden hoitoon ja myös virkistäytymiseen ystävien ja kulttuurin parissa tai vain pientä lepohetkeä 24 tunnin työvelvoitteesta. Päivätoimintaa on lisättävä. Lyhytaikaista kuntouttavaa hoitoa on kehitettävä ja monipuolistettava. Omaishoitajien tärkeää työtä tukemaan on luotava tarpeita vastaavat palvelut; iltahoito, yöhoito ja kriisihoito. Omaishoitajilla pitää olla varmuus siitä, että esimerkiksi sairaustapauksessa hoidettavalle on paikka, mihin viedä.

Myös pitkäaikaishoidossa oli tapahtumarikas vuosi 2012.

Mehiläinen Oy:ltä siirtyi toiminta kaupungin omaksi toiminnaksi. Kulttuurinmuutosprojekti eteni ja syveni. Kaksivuotisen projektin tuloksia on nähtävillä alakerrassa Järnätin näyttelytiloissa. Tärkeimpänä kuitenkin se, miten kulttuurinmuutos näkyy arjessa.

Yksityisten palvelutuottajien valvontaa on tehostettu. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon kuluja tämä yksityisten palvelutuottajien valvonta kaupungille aiheuttaa niin, että pystytään vertailemaan oman ja ostetun palvelun todellisia kustannuksia toisiinsa. Samoin olisi hyvä tietää, mitä kustannuksia itse kilpailutus kaupungille aiheuttaa.

Huolestuttavaa erityisasumisen puolella on tehostettuun asumispalveluun odottavien määrä. Tällä hetkellä 25 henkilöä odottaa pääsyä ympärivuorokautiseen asumispalveluun. Kun tähän lisätään se tosiasia, että kotihoidossa hoidetaan hyvinkin huonokuntoisia vanhuksia, on syytäkin olla huolestunut. Parin viikon kuluttua voimaan astuva vanhuspalvelulaki edellyttää, että kiireellisissä tapauksissa palvelut on järjestettävä viipymättä ja muissa tapauksissa viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksenteosta. Tällä hetkellä esimerkiksi tehostettuun asumispalveluun joudutaan odottamaan keskimäärin 6 kuukautta, pahimmissa tapauksissa huomattavasti kauemmin. Tarve paikkojen lisäämiseen on siis huutava. Miten tähän on valmistauduttu?

Vammaispalveluihin saatiin kauan kaivattua lisäresurssia. Asiakasmäärät ovat nousseet ja uusia palvelutarpeita on tullut esiin, joten budjetti tulee ylittymään myös tänä vuonna. Tulevana haasteena on kehitysvammaisten laitoshoidon vähentäminen ja aikuisten kehitysvammaisten lapsuudenkodeista muuttamisen mahdollistaminen. Tämä edellyttää monia toimenpiteitä paitsi asunto- ja yhdyskuntarakenteen suunnittelussa myös yksilöllistä asumista tukevien palveluiden muodossa.

Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualueella talousarvioylitys oli vuonna 2012 yhteensä 800 000 €. Myös vuonna 2013 ylitysuhka on ilmeinen. Lainsäädännön muutokset ovat harvoin kustannusneutraaleja. Niihin on tulevaisuudessa varauduttava entistä paremmin. Toiminnassa on päästävä mahdollisimman hyvään kustannustehokkuuteen, mutta kaikkea ei voi repiä työntekijöiden selkänahasta. Yhtälö on ilmeinen: palveluiden tarpeen kasvaessa kasvaa on myös palveluja tarjoavien työntekijöiden tarve. Nykyisellä henkilöstömäärällä ei pelkästään tehokkuuden lisääminen riitä.