Pirjo Komulainen

Blogi

Miten mukaan digiloikkaan ilman verkkopankkitunnuksia?

Peruspankkipalveluihin eivät kuulu verkkopankkitunnukset

Lain mukaan kaikille tulee taata peruspankkipalvelut, joihin tällä hetkellä kuuluvat pankkitili, maksuväline ja maksujenvälityspalvelut. Verkkopankkitunnukset eivät kuulu peruspankkipalveluihin.

Verkkopankkitunnusten puuttuminen hankaloittaa kansalaisen asemaan monella tavalla, sillä tunnuksien avulla käytetään nykyisin myös monia viranomaispalveluja.

Yhä useampi palvelu siirtyy verkkoon

Sipilän hallitusohjelman 2025 tavoite on, että Suomi  ottaa tuottavuusloikan julkisissa palveluissa ja yksityisellä sektorilla tarttumalla digitalisaation mahdollisuuksiin ja purkamalla turhaa sääntelyä ja byrokratiaa. Kärkihankkeisiin kuuluu yhtenä tavoitteena julkisten palveluiden digitalisointi. Digitalisaatio on hallituksen strategian läpileikkaava teema.

Jo nyt ovat monet julkiset palvelut siirtyneet verkkoon ja niiden saannin edellytys on sähköinen henkilövarmenne. Esimerkiksi passihakemus, asiointi TE-toimistossa ja veroviranomaisen kanssa on tehty lähes mahdottomaksi muulla tavoin kuin verkon kautta. Kansalaisten terveystiedot on siirretty KANTA -arkistoon (Kansallinen terveysarkisto) ja jatkossa myös sosiaalihuollon tiedot siirtyvät KANSA -arkistoon (Kansallinen sosiaalihuollon asiakastietovaranto). Osa kansalaisista jää eriarvoiseen asemaan ilman mahdollisuutta sähköiseen tunnistautumiseen ja asiointiin.

Maksuhäiriömerkintä -pankki voi kieltäytyä myöntämästä verkkopalveluja

Pankilla on oikeus käyttää harkintaa antaako se  verkkopalveluja käyttöön kansalaiselle, jos hänellä on maksuhäiriömerkintä luottotiedoissa. Näitä maksuhäiriömerkintöjä oli vuoden 2014 lopussa yli 367 000 suomalaisella.

Edunvalvonnassa olevalla ei ole asiaa Kansalliseen terveysarkistoon

Yhä useampi kansalainen on myös taloudellisen (harvemmin laajennetun) edunvalvonnan piirissä. Kun vielä 2000-luvun alussa edunvalvottavia oli noin 42 000, vuonna 2013 heitä oli jo yli 64 000. Edunvalvonnan tarvetta kasvattavat erityisesti mielenterveysongelmat ja muistisairaudet. Nuoria edunvalvontaan ajavat puolestaan pikavipit. Suurin osa edunvalvonnassa olevista ei saa verkkopankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta, joiden avulla hän pystyisi asioimaan  verkossa.

Sähköinen asiointi on perusoikeus

Verkkopankkitunnukset tulee saattaa lainsäädännön keinoin kaikille myönnettäväksi subjektiiviseksi oikeudeksi, peruspalveluksi, joka mahdollistaa yksilön osallistumisen yhteiskuntaan Sipilän hallituksen kaavaileman digiloikan jälkeenkin. Toimijat, joille on annettu oikeus myöntää sähköiseen asiointiin varmenne, tulisi velvoittaa tarjoamaan palvelu ilman erillistä pankkitiliä tai muuta sitoumusta. Verkkopankkitunnukset tulee saada peruspankkipalveluihin kuuluviksi. Edunvalvojat tulee velvoittaa turvaamaan päämiehien perusoikeudet, joihin tarvitaan vahva tunnistautuminen. Näitä ovat esimerkiksi terveystietojen tarkistaminen KANTA- arkistosta, erilaiset julkisten palveluiden ajanvaraukset jne