Pirjo Komulainen

Blogi

Mitä isot edellä, sitä pienet perässä

Keski-Uusimaa 20.9.2016

Viime aikoina Järvenpäässä on käyty paljon keskustelua maahanmuutosta. Keskustelu on ollut varsin yksipuolista ja -oikoista enkä vielä maahanmuuttoa vastustavien kannanotoissa ole kertaakaan nähnyt realistisia ehdotuksia siitä, miten heidän pelkäämiään ongelmia tulisi ratkaista. Rajojen (sen enempää Järvenpään kuin valtakunnallistenkaan) kiinni laitto ei ole realistinen päämäärä.

 Kun nyt pahimmat pelot ja uhkakuvat on aktiivisesti saatettu yhteiseen tietoisuuteemme, olisi hyvä alkaa keskittyä toimenpiteisiin, joilla niiden toteutuminen estetään.

Kaikki eduskuntapuolueet allekirjoittivat syksyllä 2015 Euroopan poliittisten puolueiden rasismin vastaisen peruskirjan ja ovat siten sitoutuneet mm. torjumaan kaikkia rasistisen väkivallan muotoja sekä kiihottamista kansanryhmää vastaan. Lisäksi puolueet sitoutuivat kieltäytymään näyttämästä, julkaisemasta tai levittämästä näkemyksiä, jotka herättävät tai lietsovat ennakkoluuloja ja vihamielisyyttä sekä puuttumaan kaikenlaiseen rasistiseen käyttäytymiseen ja rasistisiin mielipiteisiin.

Sitoumuksesta huolimatta erityisesti ennakkoluuloja ja vihamielisyyttä herättäviä tai lietsovia kannanottoja on levitetty ja julkaistu somessa ja yleisönosastoilla luvattoman paljon poliittisten päättäjien taholta. Kun tätä provosointia on harrastettu jo pitkään, ei ole ihme, että nuoriso villiintyy parveilemaan kaupunkimme kaduilla. Mitä isot edellä sitä pienet perässä. Vihan kylväntä on kantanut hedelmänsä. Olisiko siis aika muuttaa toimintatapoja.

Meidän vastuullamme on järvenpääläisinä päättäjinä ja asukkaina luoda kaupunkiimme sellainen ilmapiiri ja olosuhteet, että kotoutuminen ja aktiivinen yhteiskunnallinen osallistuminen mahdollistuvat kaikille tänne muuttaville ja täällä asuville. Kotoutuminen on prosessi, joka sisältää oikeuksia ja velvollisuuksia sekä kotoutujalle että vastaanottavalle taholle. Hyvät tai edes erinomaiset kotoutumispalvelut eivät yksi riitä vaan todellinen, aito kotoutuminen tapahtuu vuorovaikutuksessa ympärillä olevan yhteisön kanssa. Jos yhteisö lietsoo päättäjiensä taholta ennakkoluuloja ja vihamielisyyttä, on rakennettu näkymätön muuri kotoutujan kotoutumisen esteeksi. Emmehän me tätä halua?

Järvenpään ja sen asukkaiden edun mukaista on, että keskitymme kotoutumisen edistämiseen emmekä sulje uusia kuntalaisia yhteisöjemme ulkopuolelle. Erityishuomiota tulisi kiinnittää niihin alaikäisiin lapsiin, jotka vielä odottavat oleskelulupaa tai ovat jo saaneet kuntapaikan Järvenpäästä. He ovat paenneet sodan jaloista tänne ilman huoltajia ja ansaitsevan sen, että Järvenpää ottaa heidät ystävällisesti vastaan ja antaa kaiken mahdollisen tuen heidän onnistuneelle kotoutumiselleen.

”Järvenpää on hyvä paikka asua. Kaupungissa on hyvät opiskelumahdollisuudet ja elämän edellytykset. Ei sotaa eikä selkkauksia. Rauhallinen paikka asua” Näin kyselyymme osallistuneeet maahanmuuttajat kokevat Järvenpään. Pidetään se sellaisena.