Pirjo Komulainen

Blogi

Ryhmäpuheenvuoro – palkkiosääntö

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvä valtuutetut!

Tämä palkkiosäännön valmisteluprosessi on erinomainen esimerkki osallistavasta työskentelystä. Toimikunta on antanut mahdollisuuden valtuustoryhmille kommentoida ja esittää muutosehdotuksia palkkiosääntöön työn eri vaiheissa. Tästä haluan kiittää työryhmää. Olette onnistuneet tehtävässänne erittäin hyvin.

Palkkioiden käsittely synnyttää aina suuria tunteita ja erityisen hankala tilanne on silloin kun istuva valtuusto joutuu päättämään omista palkkioistaan. Yleensähän lähtökohtana on, että istuva valtuusto nuijii pöytään tulevien päättäjien palkkiot. Tällä kertaa on toisin ja siksi toivotaan rohkeutta tarkastella tätä asiaa laajemmin ja jättämään henkilökohtaiset tunteet taka-alalle. Tehdään tämä päätös pragmaattisesti ja ajatellen tulevaisuutta.

Politiikka ei ole tällä hetkellä huippusuosiossa. Kuntavaaliehdokkaiden hankkiminen on vaali vaalin jälkeen käynyt vaikeammaksi ja vaikka kukaan ei suurten palkkioiden vuoksi päätöstään ehdokkaaksi lähtemisestä tee, helpottaa päätöstä ainakin hiukan ajatus siitä, että jotain korvausta menetetystä vapaa-ajasta ja sitoutumisesta kaupunkimme yhteisten asioiden hoitoon saa.

Edellisen kerran luottamushenkilöiden palkkioihin tehtiin korotus vuonna 2012. Viisi vuotta sitten. Silloin palkkiot nousivat vajaa viisi euroa. Nyt ei ole oikea hetki korottaa palkkioita, sanotaan, mutta kysyn, onko koskaan oikea aika?

Findikaattorin mukaan keskiansiot ovat yksityisellä sektorilla nousseet (2012-2017) 6,6% ja julkisella sektorilla 4,7%. Samalla ajanjaksolla kokouspalkkioihin on tullut vain indeksikorotukset kahtena vuotena.

Edustuksellinen demokratia vaatii luottamushenklöltä sitoutumista ja vapaa-ajan uhrauksia. Luottamushenkilöiden ajankäyttövaatimukset ovat kasvaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Meille maksetaan kokouspalkkiot, mutta enemmän aikaa kuluu kokousten ulkopuolisiin tehtäviin, joista ei palkkiota tai kulukorvauksia makseta. Kokouksiin valmistautuminen, käsillä oleviin asioihin perehtyminen, kaupunkilaisten kuuleminen jne haukkaa leijonanosan luottamushenkilöiden vapaa-ajasta.

Vuonna 2015 ARTTU2-ohjelmassa toteutettuun päättäjäkyselyyn vastasi noin 1500 kuntien luottamushenkilöä. 97 % heistä ilmoitti hoitavansa luottamustehtäviään varsinaisen työn tai toimintansa ohessa.

Kyselyn mukaan keskivertovaltuutettu käytti 8,5 viikkotuntia luottamustehtäviensä hoitoon. Ja on todettava, että ajankäyttövaatimukset ovat pikemminkin kasvamaan kuin vähenemään päin ainakin Järvenpäässä, joka on kehittyvä ja väestömäärältään kasvava kaupunki.

Palkkiotoimikunnalla oli korotusten valmistelun periaatteena se, että (lainaus)”palkkiot kompensoivat ja palkitsevat tehtävään käytettävää aikaa ja ovat toisaalta linjassa vertailukuntiin, yleistasoon ja kuntalain muutokseen” Tavoitteena oli myös (lainaus) ”turvata eri elämäntilanteissa olevien luottamushenkilöiden osallistuminen täysipainoisesti päätöksentekoon”.

Pidämme erityisen tärkeänä sitä, että tämän palkkiosäännön avulla turvataan eri elämäntilanteissa oleville luottamushenkilöille mahdollisuus nyt ja tulevaisuudessa osallistua myös valtuutettuna tai lautakunnan jäsenenä kaupungin asioiden hoitoon.

Edustuksellinen demokratia onnistuakseen vaatii kaupungin kaikkien asukasryhmien edustusta valtuustossa. Me tarvitsemme tänne nuoria, lapsiperheiden vanhempia, eläkeläisiä, sinkkuja, miehiä, naisia jne, jotta kaikkien ääni tulee kuuluviin meidän kauttamme. Kokouspalkkiot, ansionmenetyskorvaukset ja muut käsissämme olevaan palkkiosääntöön kuuluvat asiat ovat yksi keino mahdollistaa tämä ja turvata demokratia sekä saada kaikkien kaupunkilaisten ääni kuuluviin päätöksenteossa.

Järvenpään sosialidemokraattinen valtuustoryhmä siis hyväksyy päätösehdotuksen.

Hyväksytty palkkiosääntö