Pirjo Komulainen

Blogi

Sallitaanhan ihmisillekin luonnollinen kuolema. Miksi ei rakennuksille? -Swengin tilanne

Öljy- ja mikrobivaurioita rakennuksessaKun Ihminen sairastuu vakavasti ja lääkäri toteaa, ettei mitään enää ole tehtävissä, saavutetaan ihmiselämässä kohta, jossa on tehtävä ratkaisu onko elintoimintojen jatkamisessa enää mitään järkeä. Päätös ei koskaan ole helppo. Lääkärin on ennen sitä arvioitava jääkö elvytyksen mahdollinen hyöty potilaalle vähäisemmäksi kuin sen aiheuttamat haitat. Tämän perusteella hän tekee päätöksen yhteistyössä potilaan kanssa.

Miten tämä sitten liittyy Pajalankulman ns. ”Swengin” taloon? Swengin talon kuntoarvion ja kuntotutkimuksen mukaan rakennuksen kunto arvioidaan heikoksi ja peruskorjauksen tarve laajaksi. Rakennus alkaa olla elinkaarensa siinä pisteessä, että sen kohtalosta on tehtävä vaikeita päätöksiä vertaillen säilyttämisen ja uudelleenrakentamisen etuja ja hyötyjä keskenään. Tässä arvioinnissa on luotettava asiaan perehtyneiden asiantuntijoiden lausuntoihin samalla huomioiden kuntalaisten mielipiteet. Rakennuksen kohdalla arvioitavaksi tulee myös taloudelliset asiat, rakennuksen tuleva käyttö ja kaupunkikuva.

Kaupunkikehityslautakunta päätti 7.2.2013 pidetyssä kokouksessa äänestyksen jälkeen ”ohjeistaa kaupunkikehitystä viimeistelemään asemakaavaehdotuksen selvityksen pohjalta siten, ettei Myllytie 2:ssa sijaitsevaa kaupungin omistamaa vanhaa Perhelän kulman rakennusta merkitä kaavassa suojeltavaksi” Itse äänestin tämän esityksen puolesta.

Rakennuksen säilyttäminen ja peruskorjaus toisi mukanaan huomattavia taloudellisia riskejä. Kuntotutkimuksen perusteella arvioidut korjauskustannukset, 4-6 miljoonaa euroa,  pitävät sisällään vain rakennuksen perusparannuksen. Kuntotutkimuksen yhteydessä ei ole pohdittu, mitä tulee maksamaan rakennuksen laatutason nostaminen. Perusparannuksen yhteydessä pitäisi mielestäni laatutaso nostaa nykyaikaisiin mittoihin huomioiden mm. esteettömyysnäkökohdat. Peruskorjauksen automaattinen seuraus on tilavuokrien nouseminen ja mitä kalliimmaksi korjauskustannukset tulevat sitä enemmän vuokrat nousevat. Riskinä on vuokratason nouseminen niin korkeaksi, että tiloihin ei saada enää vuokralaisia. Onko kaupungilla varaa peruskorjata rakennus, johon ei ehkä saada maksavia vuokralaisia?

Korjauskustannukset eivät myöskään sisällä maa-aineksen öljysaneerausta. Kustannusvaikutuksia arvioitaessa on huomioitava, että öljystä saastunutta maa-ainesta on myös rakennuksen alla. Puupaalut, jotka pitävät rakennuksen jämäkästi paikoillaan, ovat myös erittäin suuri kustannusriski kaupunkilaisille. Tutkittujen puupaalujen hyvä kunto johtuu todennäköisesti siitä, että rakennuksen kuivatusvedet kulkeutuvat tällä hetkellä rakennuksen alle pitäen paalut kosteana. En ole rakennusalan asiantuntija, mutta ei kait perusparannetun rakennuksen alle ole tarkoitus johtaa kuivatusvesiä. Todennäköisesti puupaalut pitää korvata muilla ratkaisuilla.

On myös ehdotettu, että perusparannus tehtäisiin osissa. Mielestäni se olisi sama kuin kuolevaa potilasta alettaisiin pikku hiljaa kuntouttamaan vaikka tarvittaisiin nopeaa toimintaa ja tehokasta elvyttämistä. Pienillä toimenpiteillä ei rakennusta pystytä korjaamaan edes välttävään kuntoon vaan kunnollinen peruskorjaus olisi aloitettava heti ja tehtävä se kerralla loppuun. Terveysvaikutuksia rakennuksen huonolla kunnolla ei vielä tässä vaiheessa ole, mutta milloin nämäkin asiat tulevat ajankohtaisiksi?

Mielestäni kaupunkikuvan tulee olla monipuolinen ja -ilmeinen. Sen pitää olla myös historiansa näköinen. Tätä kaikkea ei kuitenkaan tule tavoitella hinnalla millä hyvänsä. Rakennuksen peruskorjaus ei voi odottaa, mutta siihen ei kuitenkaan ole varattu rahoja. Tämä merkitsee lisävelan ottoa rakennuskustannuksiin, joiden loppullista summaa ei vielä edes tiedetä. Toisena vaihtoehtona on luopuminen jostain tämän rakennuksen vuoksi. Mistä sinä olisit valmis luopumaan?

Ratkaisuni ei ollut helppo. Yritin kaikin tavoin etsiä perusteita rakennuksen säilyttämisen puolesta. Ikävä kyllä en niitä löytänyt.